Kohtuullinen käyttö hyödyttää kaikkia

AI Progress⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Tuomioistuimen tulisi torjua kantajien yritys laajentaa tekijänoikeutta sen vakiintuneiden rajojen ulkopuolelle. Tekoälyn koulutuksessa tekijänoikeudella suojattuja teoksia käytetään perustavanlaatuisesti eri tarkoitukseen. Koulutus ei tarjoa yleisölle teosten saatavuutta korvaavaa vaihtoehtoa eikä aiheuta tekijänoikeuslaissa tarkoitettua markkinahaittaa. Sen sijaan se mahdollistaa laajan joukon uudistavia teknologioita, joista yhteiskunta hyötyy jo nyt. Tekijänoikeuden tarkoitus on edistää luovuutta ja kehitystä, ei tukahduttaa laillista innovointia tai suojella tekijöitä kilpailulta. Kohtuullista käyttöä koskevat vakiintuneet periaatteet johtavat siksi väistämättä siihen päätelmään, että generatiivisen tekoälyn kouluttaminen on kohtuullista käyttöä.

American Council of the Blind, Association of Research Libraries, American Library Association, Consumer Technology Association ja Business Software Alliance⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Tämä oikeustapaus koskee muitakin kuin suuria kielimalleja kehittäviä yrityksiä. Se vaikuttaa lääketieteen tutkijoihin ja potilaisiin, erilaisia oppimistarpeita omaavien oppilaiden opettajiin, itsenäisempää elämää tavoitteleviin vammaisiin ihmisiin, maataloustietoa soveltaviin viljelijöihin, uusia ilmaisumuotoja kehittäviin itsenäisiin luovan työn tekijöihin sekä toimialoihin ohjelmistokehityksestä oikeusalaan. Näille yhteisöille on yhteisesti tärkeää voida tutkia laajoja ja monipuolisia tietolähteitä ja oppia niistä sekä saada käyttöönsä työkaluja, joiden avulla opittua voi hyödyntää. Monet tukeutuvat muiden kehittämiin järjestelmiin, kuten avoimen lähdekoodin tekoälyjärjestelmiin, sen sijaan että kouluttaisivat malleja itse. Kohtuullinen käyttö tukee heidän mahdollisuuksiaan oppia, tehdä löytöjä, viestiä ja luoda. Kohtuulliseen käyttöön perustuvan koulutuksen rajoitukset vaikuttaisivat sekä tekoälyä kehittäviin organisaatioihin että sitä käyttäviin ihmisiin.

Authors Alliance⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Markkinoiden laimentumista koskeva teoria vaatii tekijänoikeuslakia suojaamaan oikeudenhaltijoita taloudelliselta ilmiöltä, jota se ei ole koskaan aiemmin rajoittanut. Uudet teokset voivat vähentää vanhempien teosten myyntiä, näkyvyyttä tai arvoa kopioimatta niiden suojattua ilmaisua. Tekijänoikeuslaki jättää tällaisen kilpailun tarkoituksellisesti tekijänoikeuden haltijan määräysvallan ulkopuolelle. Lausunnonantaja pyytää siksi kunnioittavasti tuomioistuinta toteamaan, ettei ”markkinoiden laimentuminen” ole 17 U.S.C. § 107(4):ssä tarkoitettua markkinahaittaa. Sillä tarkoitetaan tekijänoikeuksia loukkaamattomien tuotosten yhteistä kilpailupainetta, myös silloin kun tuotokset käsittelevät samaa aihetta, edustavat samaa lajityyppiä, jakavat suojan ulkopuolelle jääviä piirteitä tai kilpailevat samasta yleisöstä. Teorian hylkääminen säilyttäisi eron, josta toisen tuomiopiirin muutoksenhakutuomioistuin on aina pitänyt kiinni: tekijänoikeus suojaa tekijöitä heidän suojattua ilmaisuaan korvaavalta käytöltä, ei sellaisen uuden ilmaisun menestykseltä, joka vain kilpailee sen kanssa.

Chamber of Progress, Abundance Institute ja Trevor Lawrence Jr.⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Nykyisten luovien alojen kokemukset generatiivisesta tekoälystä havainnollistavat erinomaisesti näitä periaatteita käytännössä. Ne osoittavat, miten generatiiviset tekoälytyökalut edistävät tekijänoikeuden keskeistä tarkoitusta: ihmisten luovuuden mahdollistamista. Esimerkiksi muusikot käyttävät generatiivista tekoälyä sovitusten kokeilemiseen, melodioiden kehittämiseen ja sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, jotka rajallisten resurssien vuoksi voisivat muuten jäädä tekemättä. Nämä työkalut tukevat taiteilijan omia ratkaisuja ja auttavat toteuttamaan niitä. Näin ne laajentavat ihmisten ilmaisumahdollisuuksia ja yleisön saatavilla olevaa teosvalikoimaa.

Computer and Communications Industry Association⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Generatiivisen tekoälymallin koulutus on yksi selkeimmistä esimerkeistä teosten käyttötarkoitusta muuttavasta käytöstä, jota tuomioistuinta on pyydetty arvioimaan. Tekijänoikeudella suojattuja teoksia ei kopioida yleisön käyttöön tai levitettäväksi. Niitä analysoidaan tilastollisten säännönmukaisuuksien tunnistamiseksi, jotta työkalu voi tuottaa uutta tekstiä tai muuta sisältöä ihmiskäyttäjän ohjauksessa. Sekä tämän käytön tarkoitus että luonne eroavat perustavanlaatuisesti taustalla olevien teosten alkuperäisestä tarkoituksesta ja luonteesta.

Ed Lee ja Rebecca Tushnet⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Oikeustieteen professoreita

Nämä tekijänoikeuksia loukkaamattomat tuotokset eivät ole olennaisesti samankaltaisia kantajien teosten kanssa, vaan ne vain edustavat samaa lajityyppiä tai sisältävät samankaltaisia tosiasioita. Kantajan ennennäkemätön ”laimentumista” koskeva teoria kääntää tekijänoikeuden päälaelleen. Lajityyppejä ja tosiasioita ei voi suojata tekijänoikeudella. Perustuslain tekijänoikeuslausekkeen mukaan nämä ainekset eivät ole kenenkään ”tekijän” omaperäisiä ”kirjoituksia”, ja niitä saa kopioida vapaasti.

Electronic Frontier Foundation⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Kantajat pyytävät tuomioistuinta sivuuttamaan tämän varovaisuuden ja kirjoittamaan tekijänoikeuslain uudelleen niin, että siihen sisältyisi laillista hankintaa koskeva vaatimus, jolle ei ole perustetta laissa eikä oikeuskäytännössä. Lisäksi he vaativat, että kohtuullisen käytön arviointia kallistettaisiin yleiskäyttöisen työkalun kehittäjää vastaan, jos työkalulla voisi luoda mahdollisesti kilpailevia, tekijänoikeuksia loukkaamattomia teoksia. Tuomioistuimen tulisi hylätä molemmat teoriat.

Engine ja Developers Alliance⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Startup-yritysten tapa hyödyntää perusmalleja osoittaa, että tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttö tekoälymallin kouluttamiseen on kohtuullista käyttöä, ei tekijänoikeuden loukkaus. Perusmallin koulutuksen tarkoitus ei ole jäljentää teoksia, joista se oppii, vaan rakentaa yleiskäyttöinen työkalu, jota muut voivat soveltaa uusiin tarkoituksiin. Startup-yritysten valitsemat käyttötarkoitukset eivät lainkaan muistuta minkään koulutusaineistoon sisältyvän teoksen tarkoitusta.

Foundation for American Innovation⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Siltä osin kuin tekoälyn koulutus mahdollistaa uuden tiedon, ilmaisun, ohjelmistojen ja muiden valmiuksien luomisen, nämä hyödyt vaikuttavat käytön markkinavaikutusten arviointiin neljännen arviointiperusteen nojalla. Tämä perustelu tukee tässä tapauksessa uudenlaista soveltamistapaa: otetaan huomioon uusien analyysien, ohjelmistojen ja muun tuottavan työn mahdollistavien valmiuksien merkitys kansalliselle turvallisuudelle.

Gregory Leppert⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Kirjastoteknologian asiantuntija

”Tekijänoikeuden ensisijainen tavoite ei ole palkita tekijöiden työtä vaan edistää tieteiden ja hyödyllisten taitojen kehitystä.” Kirjastot jakavat tämän tekijänoikeuslain perustavan tarkoituksen. Esimerkiksi Yhdysvaltain kongressin kirjasto ilmoittaa tehtäväkseen tarjota ”pääsyn rikkaaseen, monipuoliseen ja kestävään tiedonlähteeseen, joka antaa tietoa, innoittaa ja kannustaa älyllisiin ja luoviin pyrkimyksiin”. Muiden laitosten sanamuodot ovat huomattavan samankaltaisia: Harvardin kirjaston tehtävä on ”luoda ja jakaa uutta tietoa yhdessä yhteisöjemme kanssa”, MIT:n kirjastot pyrkivät ”edistämään tietämystä tarjoamalla luotettavan perustan tiedon tuottamiselle, levittämiselle, käytölle, luovalle hyödyntämiselle ja säilyttämiselle”, ja New Yorkin yleinen kirjasto on olemassa ”edistääkseen tietämystä tarjoamalla maksuttoman ja avoimen pääsyn aineistoihin”. Yleiskäyttöisten tekoälymallien avoin saatavuus palvelee ja tukee merkittävää yhteiskunnallista etua: se auttaa kirjastoja pysymään kehityksen mukana, kun ne säilyttävät ihmiskunnan tietämystä ja turvaavat sen saatavuuden tuleville sukupolville.

Joshua S. Gans⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Strategisen johtamisen professori

Tekijänoikeus kannustaa paitsi luomaan sisältöä myös rakentamaan työkaluja, jotka oppivat siitä. Sääntö, jonka mukaan jokainen menetetty myynti antaisi perusteen oikeustoimille, voisi heikentää jälkimmäistä kannustinta suojaamatta luotettavasti ensimmäistä.

Kevin Kelly⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Kirjailija

Tekoäly on uudistava teknologia, joka nopeuttaa uusien teosten luomista lukemattomilla taiteen ja tieteen aloilla. Kellyllä on kokemusta siitä, miten tekoäly edistää kirjallisuutta. Hänen näkemyksensä mukaan jokainen tekoälymalli voidaan ymmärtää täysin uutena ilmaisuvälineenä, joka tarjoaa kirjoittajille mahdollisuuden luoda uusia tekstejä ja ideoita sekä tehdä päätelmiä. Kohtuullista käyttöä koskeva ratkaisu kantajien hyväksi antaisi heille siten paljon enemmän kuin sen rajatun yksinoikeuden heidän omaperäiseen ilmaisuunsa, jonka kongressi tarkoitti myöntää. Se haittaisi sellaisten teknologioiden kehittämistä, joilla voidaan levittää aiemmin käsittämättömiä tietomääriä. Se myös estäisi uusia ajattelutapoja ja uusien omaperäisten teosten luomista niin taiteessa kuin tieteessä. Lausunnonantaja toimittaa tämän lausunnon tukeakseen vastaajien väitettä, jonka mukaan tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttö suurten kielimallien kouluttamiseen on 17 U.S.C. § 107:n mukaista kohtuullista käyttöä. Kirjoittamista koko ikänsä harjoittaneelle Kellylle tekijänoikeuden haltijoiden saama suoja on tärkeä. Yhtä tärkeää on säilyttää tilaa tekijänoikeudella suojatun aineiston sallituille käyttötavoille ja uudistavien teknologioiden kasvulle. Muuten tekijänoikeus tukahduttaa juuri sitä luovuutta, innovointia ja tiedon leviämistä, jota sen on tarkoitus edistää. Kohtuullisen käytön periaate on ratkaisevan tärkeä tämän tasapainon turvaamisessa.

Khosla Ventures⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Kohtuullisen käytön periaate on olemassa juuri siksi, ettei tekijänoikeuslakia käytettäisi estämään sitä innovointia, jota sen on tarkoitus edistää. Jotta tekijänoikeus täyttäisi perustuslaillisen tehtävänsä ”edistää tieteiden ja hyödyllisten taitojen kehitystä”, U.S. Const. art. I, § 8, cl. 8, tuomioistuimen tulisi todeta, että tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttö OpenAI:n suurten kielimallien kouluttamiseen on lain mukaan kohtuullista käyttöä.

Matthew Sag⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Oikeustieteen professori

Tässä asiassa esitetyn aineiston perusteella vastaajien tapa käyttää kantajien teoksia tekoälyn koulutukseen muuttaa niiden käyttötarkoitusta olennaisesti ja puoltaa vahvasti käytön katsomista kohtuulliseksi. Realistisissa olosuhteissa vastaajien mallien tuotokset eivät nimittäin muistuta millään asiaan vaikuttavalla tavalla koulutusprosessin aikana tehtyjä näkymättömiä välikopioita.

Michael Wall ja Sarah Rose Siskind⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Muusikko ja säveltäjä / koomikko ja kirjoittaja

Tämä lausunto havainnollistaa kyseisen virkkeen käytännön merkitystä kahden itsenäisen luovan työn tekijän työn kautta. Heidän toimeentulonsa perustuu tekijänoikeussuojaan ja tekoälytyökaluihin. Lausunnonantajat Sarah Rose Siskind ja Michael Wall ovat taiteilijoita, jotka luovat omaperäisiä teoksia ja myöntävät niihin käyttöoikeuksia. He kuitenkin käyttävät tekoälyä luovaan prosessiin liittyvien muiden tehtävien hoitamiseen ja liiketoimintansa kasvattamiseen markkinoilla, joilla on runsaasti paremmin resursoituja kilpailijoita. Lausunnonantajien työssä tekoäly ei korvaa luovuutta eikä tarjoa oikotietä luovan prosessin läpi. Tekoäly auttaa heitä luomaan enemmän ja laajentamaan työtään uusiin ilmaisumuotoihin. Lausunnonantajien kokemukset vahvistavat Yhdysvaltojen näkemystä siitä, että tekoälytyökalut ”voivat ja niiden tulee auttaa tasoittamaan valtavirran ja riippumattomien julkaisijoiden välisiä kilpailuedellytyksiä”. Siskind käyttää tekoälyä kaikilla liiketoimintansa osa-alueilla päivittäisistä hallinnollisista tehtävistä ideoiden kehittämiseen ja uusien asiakkaiden hankintaan. Tekoälyn avulla hänen ei-luova työnsä sujuu nopeammin ja edullisemmin, ja hänen luova työnsä on laadukkaampaa. Kuten hän itse sanoo: ”En usko, että voisin tässä vaiheessa pyörittää yritystäni ilman tekoälyä.” Samoin tekoäly auttaa Wallia hoitamaan musiikkiliiketoimintansa käytännön tehtäviä, vähentämään kustannuksia ja käyttämään enemmän aikaa säveltämiseen. Siskindin tavoin hän epäilee, ettei hänen yrityksensä voisi jatkaa nykyisessä muodossaan ilman tekoälyä.

Mike Knoop, Daniel Lowd, Douglas Schmidt⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Tietojenkäsittelytieteen tutkijoita

Yleistäminen ja ulkoa oppiminen ovat eri ilmiöitä. Laajalla ja monipuolisella aineistolla kouluttaminen antaa mallille kyvyn vastata kehotteisiin, joita se ei ole kohdannut koulutuksen aikana. Tämä tukee päätelmää, että malli oppii uusiin yhteyksiin sovellettavia säännönmukaisuuksia eikä vain tallenna lähdeteoksia. Koulutettu malli ei ole asiakirjavarasto, josta asiakirjoja voisi hakea osoitteen perusteella, eikä se tavallisesti hae yksilöityä koulutusdataa tallennettuina tiedostoina. Mallissa ei ole osoitetta, indeksiä tai tiedostokahvaa, jolla tiettyä koulutusdataa voisi pyytää ja saada takaisin. Sen sijaan generointi etenee muodostamalla seuraavalle tokenille todennäköisyysjakauman ja valitsemalla tokenin sen perusteella.

Public Knowledge⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Kohtuullisen käytön periaate on suojannut työkaluja, jotka auttavat ihmisiä löytämään tietoa digitaalisen maailman tuomista valtavista tietokokoelmista. Näitä ovat esimerkiksi kuvahaku ja kirjojen kokotekstihaku. Ks. Perfect 10, Inc. v. Amazon.com, Inc., 508 F.3d 1146, 1164–68 (9th Cir. 2007); Authors Guild v. Google, Inc., 804 F.3d 202, 216–17, 225 (2d Cir. 2015) (”Google Books”). Se on myös turvannut kirjastojen mahdollisuuden tarjota saavutettavia digitaalisia kirjoja lukemisesteisille lukijoille. Ks. Authors Guild, Inc. v. HathiTrust, 755 F.3d 87, 101–03 (2d Cir. 2014). Lisäksi se on suojannut lainsäädäntöön sisällytettyjen teknisten standardien maksutonta verkkojulkaisemista ja tunnustanut ”huomattavat yhteiskunnalliset hyödyt, joita lainsäädännön maksuton ja helppo saatavuus tuo”. Am. Soc’y for Testing & Materials v. Public.Resource.Org, Inc., 82 F.4th 1262, 1271–72 (D.C. Cir. 2023). Kohtuullisen käytön periaate auttaa yhtä lailla varmistamaan, että tekoälyn hyödyt koituvat koko yhteiskunnan hyväksi eivätkä jää harvojen etuoikeutettujen hallintaan.

Senaattori Rick Santorum ja edustajainhuoneen jäsen Rick Boucher⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Entisiä kongressin jäseniä

”Tekijänoikeuslainsäädäntö on alusta lähtien kehittynyt vastauksena merkittäviin teknologisiin muutoksiin.” Sony Corp. of Am. v. Universal City Studios, Inc., 464 U.S. 417, 430 (1984). Tämän lähtökohdan mukaisesti vuoden 1976 tekijänoikeuslailla lakiin kirjatun kohtuullisen käytön periaatteen on tarkoitus toimia yhdessä teknologisen muutoksen kanssa, ei sitä vastaan. Tekoäly on uusin ja vaikutuksiltaan merkittävin teknologia, johon tätä periaatetta on sovellettava. Tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttäminen tekoälymallien kouluttamiseen on kohtuullisen käytön malliesimerkki. Tekoälymalli ei hyödynnä teoksia välittääkseen niiden ilmaisua yleisölle, vaan aivan toiseen tarkoitukseen: johtaakseen niistä kielen tilastollisia säännönmukaisuuksia, joiden avulla malli toimii. Ratkaisu, jossa tekoälyn koulutus todetaan kohtuulliseksi käytöksi, on maallemme elintärkeä. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden, yritysten ja yrittäjien vapaus kouluttaa tekoälyä on taloudellisesti ja strategisesti ensiarvoisen tärkeää.

Ron Suskind ja Brian L. Frye⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Pulitzer-palkittu toimittaja / oikeustieteen professori

OpenAI:n tapa käyttää sanomalehtiartikkeleita generatiivisten tekoälymalliensa kouluttamiseen ei millään tavoin heikentänyt kantajina olevien uutismedioiden kohtuullisia kaupallisia odotuksia. Ne tilasivat ja julkaisivat sanomalehtiartikkeleita odottaen voivansa myydä kuluttajille pääsyn niihin. Niillä on edelleen yksinoikeus myydä kuluttajille pääsy artikkeleihinsa, ja ne käyttävät tätä oikeutta yhä. Se, että OpenAI käytti näitä artikkeleita tekoälymalliensa kouluttamiseen, ei vaikuttanut niiden kykyyn myydä kuluttajille pääsy artikkeleihinsa.

Yhdysvaltain hallitus⁠(avautuu uudessa ikkunassa)

Tässä oikeudenkäynnissä New York Times pyrkii rajaamaan kohtuullisen käytön periaatetta niin, ettei se kattaisi OpenAI:n suurten kielimallien koulutusta. Tällainen lopputulos olisi ristiriidassa tekijänoikeuslainsäädännön perusperiaatteiden kanssa ja haittaisi vakavasti ”tieteiden ja hyödyllisten taitojen kehitystä”. U.S. CONST. art. I, § 8, cl. 8. Kuten jäljempänä käsitellään, julkaisut – New York Timesin itsensä lisäksi myös riippumattomat ja aloittelevat mediat – hyödyntävät suuria kielimalleja journalistisiin ja muihin tarkoituksiin. Tämän oikeudenkäynnin aiheen ulkopuolellakin suuret kielimallit auttavat jo eri alojen tutkijoita saavuttamaan merkittäviä läpimurtoja. Suurten kielimallien kehityksen rajoittaminen kohtuullisen käytön periaatteen virheellisen tulkinnan perusteella estäisi tällaista luovaa ja tieteellistä edistystä sekä haittaisi Yhdysvaltojen vaurautta ja ihmisten mahdollisuuksia parantaa taloudellista asemaansa.