Siirry pääsisältöön
OpenAI

8. kesäkuuta 2026

OpenAI Economic Research Exchange

Ehdotuspyyntö

OpenAI:n taloustutkimustiimi tutkii, miten tekoäly vaikuttaa työntekijöihin, yrityksiin, instituutioihin ja talouteen laajemmin. Yhdistämme työssämme huolellisen taloustutkimuksen yksityisyyttä suojaavaan tuote- ja käyttötietojen analyysiin, kumppanuuksiin asiakkaiden ja instituutioiden kanssa sekä yhteistyöhön ulkopuolisten tutkijoiden kanssa.

Käynnistämme OpenAI Economic Research Exchange -ohjelman vakiinnuttaaksemme ja laajentaaksemme yhteistyötämme ulkopuolisten tutkijoiden kanssa. Ohjelma tukee tarkasti rajattuja yhteistyöhankkeita tutkijoiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa laadukasta empiiristä tutkimusta tekoälyn taloudellisista vaikutuksista.

Etsimme hankkeita, joiden lähtökohtana on tärkeä tekoälyyn liittyvä taloudellinen kysymys. Hankkeiden on perusteltava selkeästi, miten OpenAI:n työkalujen käyttötiedot voivat tarjota kysymykseen uuden empiirisen näkökulman käyttäjien yksityisyyttä suojaten.

Tutkimuksen aihepiirit ja keskeiset kysymykset

Pyydämme ehdotuksia, jotka käsittelevät yhtä tai useampaa seuraavista keskeisistä kysymyksistä. Luettelo ei ole tyhjentävä. Otamme mielellämme vastaan myös muita laadukkaita ehdotuksia, jotka sopivat ohjelman laajempiin tavoitteisiin:

  • Työmarkkinavaikutukset: Miten voimme edetä pelkästä tekoälylle altistumisen arvioinnista mittaamaan, missä ammateissa tekoäly todella todennäköisesti täydentää tai korvaa työtä, luo uusia työtehtäviä tai lisää työllisyyttä mallien kyvykkyyksien parantuessa – ja missä näin tapahtuu jo nyt?

  • Työnantajien toiminta ja työnkuvien suunnittelu: Miten tekoäly muuttaa työnantajien toimintaa, kuten rekrytointitarpeita, avoimien tehtävien määrittelyä, hakijoiden seulontaa, palkitsemista ja tiimien rakennetta? Uudistavatko yritykset työnkuvia tekoälyn pohjalta?

  • Kotitalouksien hyvinvointi: Miten tekoäly vaikuttaa kotitalouksien hyvinvointiin varsinaisen työn ulkopuolella, esimerkiksi päätöksenteossa, ajankäytössä, hoivassa, talouden suunnittelussa, terveyspalveluissa asioinnissa ja arjen taloudellisessa hyvinvoinnissa?

  • Tekoäly ja koulutus: Miten opettajat käyttävät tekoälytyökaluja, ja muuttuvatko tai laajenevatko heidän roolinsa tekoälyn myötä? Miten tekoälyyn tutustuminen muuttaa opiskelijoiden oppimiseen ja työuraan valmistautumiseen liittyviä valintoja? 

  • Eriarvoisuus saatavuudessa ja hyödyissä: Ketkä eivät hyödy tekoälystä ja miksi? Mitkä esteet ovat merkittävimpiä, ja miten niitä voidaan poistaa?

  • Pienyritykset ja itsenäinen työ: Miten tekoäly vaikuttaa pienyrityksiin, freelancereihin, yksinyrittäjiin, sisällöntuottajiin ja muuhun itsenäiseen tai epäviralliseen taloudelliseen toimintaan?

  • Julkinen sektori ja kansalaistoiminta: Millaisia taloudellisia vaikutuksia tekoälyllä on julkisella sektorilla ja kansalaistoiminnassa, esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuteen, etuuksien saamiseen, opetushallintoon, työvoimapalveluihin, lupamenettelyihin, verohallintoon ja julkisten palvelujen tuottamiseen?

  • Tiedon tuottaminen ja innovaatiot: Miten tekoäly muuttaa tiedon ja innovaatioiden tuottamista, kuten tiedettä, tutkimus- ja kehitystyötä, tutkimuksen työnkulkuja, asiantuntijoiden tuottavuutta, patentteja ja uusimman tiedon leviämistä?

  • Markkinarakenne: Miten tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa markkinarakenteeseen, kuten keskittymiseen, yritysten kilpailuetuun, alustariippuvuuteen, neuvotteluvoimaan, toimittajasuhteisiin ja markkinoille pääsyn esteisiin?

  • Arvon mittaaminen: Miten tekoälyn taloudellista arvoa tulisi mitata, kun tarkastellaan esimerkiksi maksuhalukkuutta, käyttäytymisestä ilmenevää arvoa, tehtäväkohtaisia ajansäästöjä, vältettyjä kustannuksia, laadulla korjattua tuotosta ja pysyviä tuottavuushyötyjä?

Ehdotukset voivat keskittyä yhteen kysymykseen tai yhdistää toisiinsa liittyviä kysymyksiä. Suosittelemme vahvasti tutkimusasetelmia, joissa edetään kuvailevista korrelaatioista kohti syy-seuraussuhteiden luotettavaa tunnistamista silloin, kun tutkimuskysymys edellyttää kausaalisten väitteiden esittämistä.

Hankkeiden aikataulut ja hankekokonaisuus

Tavoitteenamme on tukea hankekokonaisuutta, joka kattaa eri aikajänteitä:

  • Lyhyt aikaväli (2–6 kuukautta): Nopeasti toteutettavat tutkimukset, joissa hyödynnetään jo hyväksyttyjä aineistoja, julkisia aineistoja tai tarkasti rajattuja kumppaniaineistoja alustavien havaintojen tuottamiseksi.

  • Keskipitkä aikaväli (6–12 kuukautta): Tutkimukset, joissa seurataan tuloksia ajan kuluessa, testataan tiettyjä interventioita tai hyödynnetään kvasikokeellista vaihtelua.

Hakijoiden tulee ilmoittaa, mille aikavälille heidän ehdotuksensa sijoittuu ja miksi se sopii tutkittavaan kysymykseen.

Rahoitus ja tutkimuksen tuki

Jokainen valittu hanke saa:

  • Kertaluonteisen tutkimusapurahan vastuulliselle tutkijalle tai tutkijoille: 25 000 Yhdysvaltain dollaria

  • Kuukausittaisen tutkimusavustajan apurahan tai toimeksisaajan palkkion: 7 500 Yhdysvaltain dollaria

  • Pääsyn hyväksyttyihin, yksityisyyden suojaaviin tuote- ja käyttötietoihin salassapitosopimuksen nojalla, tiedonhallintaa, tietosuojaa, lainsäädäntöä ja tietoturvaa koskevien vaatimusten mukaisesti.

  • Selkeän sisäisen tukiprosessin hankkeen rajaamiseen, perehdytykseen, aineistojen hyväksyntään, arviointiin ja tulosten levittämiseen.

Tukimallin tarkoituksena on vähentää koordinointikustannuksia, nopeuttaa toteutusta ja säilyttää tutkijoiden riippumattomuus sekä varmistaa hankkeiden toteuttamiskelpoisuus. Ulkopuolisissa yhteistyöhankkeissa käytännön analyysityö on vierailevan tutkijan tai hänen tutkimusavustajansa vastuulla. Hankkeet eivät voi tukeutua taloustutkimustiimin tekemiin räätälöityihin aineistopoimintoihin tai analyyseihin.

Odotukset ja tuotokset

Rahoitettaviin hankkeisiin on sisällyttävä selkeät välitavoitteet, ei vain lopullisia tutkimusjulkaisuja. Tutkijoilta edellytetään vähintään seuraavaa:

  • Keskeisten välitavoitteiden määrittely hankkeen aikataulun mukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi tutkimusasetelman vahvistaminen, aineiston käyttöoikeuden saaminen, välianalyysi ja tuotoksen luonnos.

  • Perehdytyksen, sopimusten ja aineiston hyväksyttyjen käyttöoikeusmenettelyjen saattaminen päätökseen ennen analyysin aloittamista.

  • Välitulosten jakaminen OpenAI:n taloustutkimustiimin kanssa.

  • Osallistuminen säännöllisiin tutkimuskatsauksiin tai konsortion keskusteluihin.

  • Vähintään yhden kirjallisen tuotoksen laatiminen. Se voi olla esimerkiksi muistio, työpaperi, julkaisuluonnos, julkinen tiivistelmä, vertailumittaristo tai aineiston dokumentaatio.

  • Ulkoisen viestinnän tai julkaisemisen koordinointi OpenAI:n kanssa sovitun tarkistusprosessin mukaisesti.

Asetamme etusijalle työn, jossa tutkimusnäyttö, sisäinen oppiminen ja taloustutkimusyhteisö tukevat toisiaan tiiviin vuorovaikutuksen kautta.

Ehdotusten arviointi

Ehdotukset arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

  • Merkitys taloustutkimustiimin ensisijaisten tutkimuskysymysten kannalta

  • Menetelmien tieteellinen täsmällisyys ja uskottavuus

  • Toteuttamiskelpoisuus huomioiden hankkeen laajuus sekä aineistoon, tietosuojaan, lainsäädäntöön ja aikatauluun liittyvät rajoitteet (emme esimerkiksi jaa keskustelutietoja missään olosuhteissa)

  • Välitavoitteiden ja raportointisuunnitelmien selkeys

  • Sopivuus ohjelman toimintamalliin, mukaan lukien käytännön työn tekijät

  • Mahdollisuus tuottaa luotettavaa ulkopuolista tutkimusnäyttöä tekoälyn taloudellisista vaikutuksista

  • Mahdollisuus hyödyntää hyväksyttyjä OpenAI:n aineistoja innovatiivisesti ja yksityisyyttä suojaten

Asetamme etusijalle ehdotukset tutkijoilta, joilla on: 

  • Aikaisempaa näyttöä julkaisuista ehdotuksensa tutkimusaloilla

  • Käytettävissään ainutlaatuisia aineistoja, jotka mahdollistaisivat kunnianhimoisen yhteistyön

Tutkimuksen riippumattomuus ja tulosten käyttö

Tutkijat säilyttävät riippumattomuutensa tutkimuksen suunnittelussa ja analyysissä. Tulosten ulkoinen julkaiseminen tai julkinen käyttö sovitetaan yhteen OpenAI:n kanssa, jotta voidaan varmistaa tietojen oikeellisuus, yksityisyyden suoja, lainsäädännön noudattaminen ja tulosten esittäminen asianmukaisessa asiayhteydessä. Emme esitä ulkoisessa viestinnässämme väitteitä ilman luotettavaa mittaustietoa.

Hakuohjeet

Ehdotukset tulee lähettää tällä lomakkeella. Lisätiedot tulee toimittaa yhtenä Google Docs -asiakirjalinkkinä. Ehdotuksen enimmäispituus on kolme sivua ilman lähdeviitteitä ja liitteitä. Jokaisen ehdotuksen tulee sisältää:

  • Tutkimuskysymykset ja niiden perustelut

  • Yhteys yhteen tai useampaan ohjelman ensisijaiseen tutkimuskysymykseen

  • Ehdotetut menetelmät ja empiirinen tutkimusstrategia

  • Aineistotarpeet, mukaan lukien se, mikä hyväksytty OpenAI:n työkalujen käyttöä kuvaava tieto auttaisi vastaamaan laajempaan tekoälyä koskevaan kysymykseen ja miten tutkimusasetelmassa suojattaisiin yksityisyyttä

  • Tavoiteaikataulu ja keskeiset välitavoitteet

  • Tutkimusryhmä ja ehdotetun tutkimusavustajan tai vierailevan tutkijan profiili

  • Odotettu panos tutkimusnäyttöön, sisäiseen oppimiseen ja hyväksyttyyn julkiseen viestintään

  • Hankkeen rajaus: mitkä analyysit, tuotokset, maantieteelliset alueet ja sidosryhmät kuuluvat hankkeeseen ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle

  • Onnistumisen kriteerit, epäonnistumisen ehdot, riippuvuudet, rajoitteet ja resurssisitoumukset

Aikataulu

  • Ehdotuspyyntö julkaistaan: 8.6.2026

  • Ehdotusten määräaika: 5.7.2026

  • Valintapäätökset julkaistaan: 31.7.2026

Vastuuvapauslauseke: Tämä ehdotuspyyntö on tarkoitettu ainoastaan tiedottamista ja arviointia varten, eikä se luo sitovia velvoitteita OpenAI:lle tai hakijoille. Kaikki tässä kuvatut ehdot ovat alustavia ja voivat muuttua. Ehdotuksen jättäminen tai valinta OpenAI Economic Research Exchange -ohjelmaan ei luo oikeutta rahoitukseen, korvaukseen tai toimeksiantoon. Tällaiset velvoitteet syntyvät vasta, kun OpenAI ja valittu osapuoli ovat allekirjoittaneet lopullisen kirjallisen sopimuksen. 

Tekijät

OpenAI