Rakkaushuijaukset: tekoäly apuna huijausten eri vaiheissa

Tämä tapaustutkimus julkaistiin alun perin OpenAI:n helmikuun 2026⁠(avautuu uudessa ikkunassa) raportissa, joka käsittelee tekoälyn väärinkäytön torjuntaa.

Aloitimme vuosi sitten⁠(avautuu uudessa ikkunassa) raportoinnin toimistamme mallejamme väärinkäyttävien huijausverkostojen torjumiseksi. Sen jälkeen olemme pysäyttäneet monia huijausoperaatioita eri puolilla maailmaa. Näihin kuului ”tehtävähuijauksia”, joissa uhrit houkutellaan maksamaan päästäkseen käsiksi olemattomiin ansioihin yksinkertaisista tehtävistä, sekä sijoitushuijauksia, joissa uhrit houkutellaan sijoittamaan rahaa olemattomiin sijoitusyhtiöihin.

Yksi jo kauan ennen tekoälyn aikakautta yleinen huijausmuoto on rakkaushuijaus. Siinä huijarit esiintyvät mahdollisina kumppaneina ja yrittävät vakuuttaa kohteensa siitä, että tämä on löytänyt rakkauden, ennen kuin alkavat pyytää tältä yhä enemmän rahaa. Ensimmäinen julkaisemamme huijausten torjuntatapaus koski Kambodžassa vasta käynnistettyä rikollista operaatiota, joka oli käyttänyt ChatGPT:tä rakkaushuijausviestien luomiseen. Osaa viesteistä levitettiin sosiaalisessa mediassa. Sen jälkeen olemme puuttuneet useisiin rakkaushuijausyrityksiin. Kuten kirjoitimme kesäkuussa⁠(avautuu uudessa ikkunassa), näiden ja muiden huijausten tekoälyn käyttö noudattaa yleensä samaa kaavaa, jonka jaamme kolmeen vaiheeseen: ensikontakti (yhteydenotto tuntemattomaan), tunnereaktio (tunteiden herättäminen) ja rahastus (rahojen saaminen uhrilta).

Ensikontakti (yhteydenotto tuntemattomaan): huijari luo sisältöä, jonka tarkoitus on herättää mahdollisen kohteen huomio vetoamalla tämän kiinnostuksenkohteisiin. Esimerkiksi viime vuonna raportoimamme ”sianteurastus”-huijaus kohdistui usein terveydenhuollossa työskenteleviin nelikymppisiin amerikkalaismiehiin: huijarit vastasivat näiden golfaiheisiin sosiaalisen median julkaisuihin. Muissa operaatioissa käytettiin tuntemattomille lähetettyjä tekstiviestejä, väärennettyjä rekrytointiviestejä tai, viimeisimmässä jäljempänä kuvaamassamme rakkaushuijaustapauksessa, sosiaalisen median mainoksia. Kaikissa tapauksissa haitalliset toimijat käyttivät ChatGPT:tä luodakseen viestejä, jotka voisivat olla perinteisiä huijausviestejä houkuttelevampia ja joiden kielestä ei yhtä selvästi huomaisi kirjoittajan olevan vieraskielinen.

Tunnereaktio (tunteiden herättäminen): huijari luo sisältöä, jonka tarkoitus on herättää kohteessa voimakkaita tunteita ja siten tehdä hänestä helpommin manipuloitava. Rakkaushuijauksissa kohde yritetään saada ihastumaan huijariin. Muissa huijauksissa kohde voidaan yrittää saada innostumaan mahdollisesti tuottoisasta kaupasta, pelkäämään tilaisuuden menettämistä tai huolestumaan väitetyistä oikeudellisista seuraamuksista tai maksamattomasta laskusta. Joskus tunnereaktio pyritään herättämään jo ensikontaktin sisältävässä viestissä.

Rahastus (rahojen saaminen uhrilta): huijari luo sisältöä, jonka tarkoitus on saada kohde luovuttamaan rahaa. Rahan pyytämiselle annetut perustelut voivat vaihdella suuresti. Esimerkiksi rakkaushuijauksissa kohdetta saatetaan pyytää sijoittamaan rakastetun yritykseen tai antamaan rahaa talouskriisistä selviämiseen. ”Tehtävähuijauksissa” kohteita kehotetaan maksamaan, jotta he pääsisivät käsiksi (kuvitteellisiin) rahoihin, jotka he uskovat ansainneensa. Sijoitushuijauksissa kohteita kehotetaan laittamaan rahansa olemattomiin sijoituskohteisiin.

Kuten tämä tapahtumaketju osoittaa, viestien jakeluverkosto on olennainen osa huijauksia. Paljastamissamme huijausoperaatioissa ensikontaktit lähetettiin tekstiviesteillä, salatuilla viestisovelluksilla, sosiaalisen median julkaisuilla, verkkomainoksilla tai näiden yhdistelmillä. Ennen tekoälyn aikakautta huijauksissa käytettiin tunnetusti sähköposteja⁠(avautuu uudessa ikkunassa), puheluita⁠(avautuu uudessa ikkunassa) tai jo 1800-luvulla kirjeitä⁠(avautuu uudessa ikkunassa) ja sähkeitä⁠(avautuu uudessa ikkunassa). Monissa huijauksissa viestejä levitetään laajasti ja valikoimatta, mutta joissakin kohdentaminen vaikuttaa hyvinkin tarkalta. Esimerkiksi ”sianteurastus”-huijaus, josta raportoimme helmikuussa 2025⁠(avautuu uudessa ikkunassa), keskittyi golfin kaltaisiin aiheisiin. Eräässä toisessa rakkaushuijauksessa sosiaalisen median mainoksia kohdennettiin nuorille indonesialaismiehille. Julkkishuijauksissa⁠(avautuu uudessa ikkunassa) taas esiinnytään tyypillisesti kuuluisana henkilönä ja otetaan kohteeksi tämän faniryhmät. Vaikka aineiston hajanaisuus vaikeuttaa torjumiemme huijausten luotettavaa vertailua, arviomme mukaan valitulla jakelutavalla (esimerkiksi valikoimattomalla tai kohdennetulla) on merkittävä vaikutus siihen, miten hyvin huijauksessa onnistutaan tavoittamaan kohteet ja käyttämään heitä hyväksi. Tämä pätee riippumatta siitä, missä määrin operaatio käytti tekoälyä eri toimintoihin.