Parempia vastauksia, laajempaa ajattelua: ChatGPT:n ja kriittisen ajattelun koulutuksen hyödyt

Mitä tapahtuu, kun opiskelijat käyttävät ChatGPT:tä tosielämän tehtävässä? Paraneeko laatu omaperäisyyden kustannuksella?

Bocconin yliopiston tutkijoiden yhteistyössä OpenAI Economic Researchin kanssa toteuttamassa uudessa kokeessa havaittiin, että ChatGPT:n käyttömahdollisuus ja kriittisen ajattelun koulutus vaikuttivat eri tavoin mutta täydensivät toisiaan. ChatGPT:n käyttömahdollisuus paransi opiskelijoiden töiden laatua ja johdonmukaisuutta, kun taas kausaalisen päättelyn harjoitus eli yksi kriittisen ajattelun muoto sai opiskelijat tuottamaan omaperäisempiä ideoita. Molemmat vaikutukset näkyivät opiskelijoissa, jotka saivat sekä käyttää ChatGPT:tä että osallistua koulutukseen.

Tulokset korostavat myös kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä opiskelijoiden edistymisen arvioinnissa. Koska tekoäly helpottaa viimeisteltyjen vastausten tuottamista, tehtäviä voi olla tarpeen mukauttaa mittaamaan muitakin tavoiteltuja ominaisuuksia, kuten omaperäisyyttä. 

Kokeen aikana yli 1 000 Bocconin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijaa työsti tosielämään perustuvaa liiketoimintatapausta ja laati markkinointisuosituksia yliopiston fanituotekaupalle.

Opiskelijat jaettiin satunnaisesti opetusryhmittäin neljään ryhmään: ChatGPT:n (GPT‑4o) käyttömahdollisuuden saaneisiin, kausaalisen päättelyn koulutuksen saaneisiin, molemmat saaneisiin ja niihin, jotka eivät saaneet kumpaakaan. Kausaalinen päättely on kriittisen ajattelun muoto, jossa yhdistetään syy ja seuraus sekä selitetään, miksi tietty ratkaisu voi toimia tai olla toimimatta. Opiskelijoiden saama koulutus ei liittynyt tekoälyyn, vaan siinä opetettiin kausaalisen päättelyn käsitteitä pelin, esimerkkien, kysymysten ja palautteen avulla. 

Koulutetut ihmisarvioijat arvioivat opiskelijoiden työt viisiportaisella arviointikriteeristöllä. Lisäksi tutkijat mittasivat automaattisella tekstianalyysillä kunkin työn ideoiden määrää ja monipuolisuutta, kausaalisen päättelyn merkkejä sekä samankaltaisuutta kolmen asiantuntijan töihin. 

ChatGPT:tä käyttäneet opiskelijat saivat viisiportaisella asteikolla lähes yhden pisteen paremmat tulokset. Heidän vastauksissaan oli enemmän ideoita ja selkeämpi logiikka, ja ne muistuttivat enemmän asiantuntijoiden laatimia suosituksia. Toisin sanoen tekoäly auttoi aloittelijoita tuottamaan ammattimaisemman näköisiä töitä. On tärkeää huomata, etteivät opiskelijat vain antaneet tehtäviään ChatGPT:n tehtäviksi. Heidän oli edelleen päätettävä, mitä kysyä, arvioitava vastaukset ja valittava lopulliseen työhönsä sisällytettävät asiat. 

Kriittisen ajattelun harjoitus tuotti odottamattomamman tuloksen. Harjoituksen suorittaneet opiskelijat selittivät muita selvemmin, miksi heidän ideansa voisivat toimia ja missä tilanteissa ne voisivat epäonnistua. He eivät kuitenkaan saaneet parempia pisteitä arviointikriteeristöllä, joka mittasi vain sitä, kuinka hyvin suositukset edistivät kahta tavanomaista markkinointitavoitetta: yliopiston myymälän tunnettuuden ja käytön lisäämistä.

Tekstianalyysi paljasti vielä yhden hyödyn, jota arviointikriteeristö ei tavoittanut. Harjoituksen suorittaneet opiskelijat tuottivat koko ryhmän tasolla laajemman valikoiman ideoita, jotka erottuivat selvemmin muiden opiskelijoiden ideoista. Tämä on merkittävää, koska kokeessa käytetyn kaltainen perinteinen arviointikriteeristö voi palkita selkeästä ja hyvin jäsennellystä vastauksesta mutta jättää huomiotta sen, keksikö opiskelija idean, jota kukaan muu ei esittänyt.

Koulutuskeskustelu on houkuttelevaa esittää valintana sen välillä, pitäisikö opiskelijoiden oppia ajattelemaan itse vai käyttämään tekoälyä.

Tämä koe osoittaa, että molemmat ovat arvokkaita eri tavoin. Tekoälyn käyttömahdollisuus auttoi opiskelijoita tuottamaan viimeistellympiä, idearikkaampia ja loogisesti johdonmukaisempia vastauksia. Kriittisen ajattelun koulutus kannusti heitä kehittämään laajemman valikoiman omaperäisiä ideoita, kyseenalaistamaan oletuksia ja selittämään, miksi heidän ideansa toimisivat.

Yhdessä ne täydentävät toisiaan. 

Sekä ChatGPT:n käyttömahdollisuuden että kriittisen ajattelun harjoituksen saaneet opiskelijat hyötyivät molemmista. Heidän ideoidensa monipuolisuus vastasi vain harjoituksen suorittaneiden opiskelijoiden tuloksia. Heidän arviointipisteensä ja ideoidensa määrä vastasivat pelkän ChatGPT:n käyttömahdollisuuden saaneiden opiskelijoiden tuloksia. Heidän työnsä olivat myös loogisesti johdonmukaisempia ja osoittivat selvemmin selitysten etsimistä ja oletusten kyseenalaistamista. Kaiken kaikkiaan tämä ryhmä edistyi kaikkein laajimmalla mittarijoukolla. 

Kokeen satunnaistettu asetelma auttoi tutkijoita tarkastelemaan näitä tekijöitä erikseen ja erottamaan ChatGPT:n käyttömahdollisuuden ja kriittisen ajattelun harjoituksen vaikutukset niiden yhteisvaikutuksesta. Siksi koe täydentää erityisen hyödyllisellä tavalla nopeasti kasvavaa tutkimustietoa siitä, miten tekoäly vaikuttaa opiskelijoihin ja miten heidän oppimisensa kannattaa järjestää ja sitä tukea. 

Harjoituksen todellisten vaikutusten ja perinteisen arviointikriteeristön tavoittamien vaikutusten ero kertoo koulujen laajemmasta haasteesta. 

Jos tekoäly auttaa opiskelijoita tuottamaan viimeisteltyjä, asiantuntijatasoisilta vaikuttavia töitä, pelkkä lopullinen vastaus kertoo entistä vähemmän siitä, mitä opiskelija todella ymmärtää. 

Monet opettajat pohtivat jo sitä, että tehtäviä ja arviointia voi olla tarpeen muuttaa. Tämä jatkaa vuosikymmeniä kestänyttä kehitystä, jossa teknologia ja koulutus ovat muuttuneet yhdessä tukeakseen opiskelijoiden nyky-yhteiskunnassa tarvitsemia taitoja.

Tulokset korostavat, että opiskelijoita on tärkeää palkita töistä, joissa näkyvät omaperäisyys, päättely ja useiden lähestymistapojen huomioiminen – ei vain tavanomaisimmista tai viimeistellyimmistä vastauksista. 

Keskeinen havainto: tekoäly auttoi opiskelijoita parantamaan vastauksiaan. Kriittisen ajattelun koulutus auttoi heitä laajentamaan ideoidensa kirjoa. Ne täydentävät toisiaan valmistaessaan opiskelijoita tulevaisuuteen.